Sivut

maanantai 25. heinäkuuta 2016

Tulevaisuus on tekstintekeleitä täynnä

Etsiskelin linkkiä edelliseen postaukseen ja eksyin lukemaan hylkäyskirjeistä keskustelupalstoilta. Masentavaa! Niin moni muukin yrittää, eikä onnistu. Kustantajien seula on niin tiukka, että tuntuu lähes mahdottomalta, että joku saa tekstinsä julki. 

Ja jos saa, ei sillä todennäköisesti paljon rikastu. Kirjan julkaiseminen on kirjailijalle vain ensimmäinen askel taistelussa... Siksi yhä paremmalta tuntuu ajatus siitä, että julkaisen itse tekstini. Kirjailijan työllä en eläisi kuitenkaan, joten tuloni tulevat jatkossakin päivätyöstäni. Minulle riittää se, että tekstini löytävät lukijoita, vaikka sitten vain lähipiiristä.

Pokémonista lukiessa tuli mieleen, että ehkä pelimaailmasta tuttu ilmiö siirtyy jossain vaiheessa vieläkin laajemmin myös kirjallisuuteen. Ehkä tekstitkin tulevaisuudessa ovat verkossa kaikkien ilmaiseksi luettavina ja saatavina, ja vain jatko-osat tai loppuratkaisu maksavat. Kokeileminen ei maksa mitään, mutta jos innostuu ilmaisesta, voi olla valmis maksamaan myös enemmästä.

Tällainen voisi hyödyttää sekä lukijaa että kirjoittajaa - lukija saisi enemmän valinnanvaraa, ja kirjoittaja löytäisi suoraan lukijansa ilman välikäsiä. Huono puoli olisi tietenkin se, että tekstejä on niin valtavasti, että lukijalla kuluisi aikaa etsimiseen ja kirjoittajan olisi hankala erottua joukosta. 

Tulevaisuudessa varmastikin kirjamarkkinat muuttuvat. Mutta yksi on varmaa: minun tulevaisuuteni on tekstintekeleitä täynnä. 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti