8 syytä miksi sinunkin kannattaisi lukea e-kirjoja

Olen jo pitkään odottanut e-kirjojen vallankumousta. Koska sitä ei ole tullut, olen päättänyt jakaa e-kirjojen ilosanomaa kaikille. Tämän luettuasi haluat toivottavasti ainakin kokeilla e-kirjoja!

Oma joululahjani: Emmi Itärannan Kuunpäivän kirjeet

1) E-kirjaa ei tarvitse jonottaa tai odottaa

Kaikkia kirjoja ei löydy kaupan hyllyiltä. Kirjastossa taas suosituista kirjoista voi olla tuhansiakin varauksia. Verkkokirjakaupan tilausta joudut pahimmillaan odottelemaan viikkoja, kun se seikkailee postissa.

E-kirjan voit sen sijaan ostaa kotoa poistumatta etkä joudu odottelemaan - saat sen luettavaksesi heti! 

2) E-kirjojen valikoima on laajempi

E-kirjoista ei lopu painos. Vanhemmat kirjat löytyvät haulla yhtä nopeasti kuin uudet ja lisäksi valikoimassa on esimerkiksi indiekirjoja, vieraskielisiä kirjoja ja pelkästään e-kirjoina ilmestyneitä teoksia.

Anna Kaijan ja S. A. Keräsen Rajatut
oli mielestäni viime vuoden paras indie,
kun valitsin vuoden 2020 parhaat lukuelämykset.

3) E-kirja kulkee kätevästi mukana

Olit sitten matkalla töihin tai Timbuktuun, e-kirja kulkee mukana yhtä kätevästi kuin kännykkäsi. Lukulaitekin painaa vähemmän kuin ne sadat kirjat, joita siihen mahtuu. Voit halutessasi kantaa mukana vaikka koko kirjahyllyäsi. 

Vinkki: Lukeminen lisääntyy, kun kirja on automaattisesti aina mukana. Ei enää odotusaulojen nuhraantuneita arkistokappaleita tai loputonta somevirran rullausta!

4) E-kirja ei vie neliöitä

Niin paljon kuin rakastankin kirjahyllyjä, niiden muuttaminen ja säilyttäminen ei ole kovin kätevää. E-kirjojen säilytys vie toki muistia laitteilta, mutta ei elintilaa kodista. 

5) E-kirja on ekologisempi

E-kirjaa ei tarvitse painaa, kuljettaa eikä varastoida. Eihän e-kirjakaan päästötön ole, mutta voittanee paperisen kirjan kirkkaasti.

6) E-kirja on edullisempi

... tai ainakin sen pitäisi olla. Kaikki kustantamot eivät vielä ole lähteneet järkevään hinnoitteluun mukaan, mutta varsinkin kansainvälisiltä markkinoilta e-kirjoja voi saada todella edullisesti.

Inna Airolan Kaaren kertomuksen viimeinen osa
maksoi alle 2€, vaikka se on täysi kirja.

7) E-kirja mukautuu tarpeisiisi 

Kirjanmerkkejä et enää tarvitse, koska kirja jatkuu automaattisesti siitä, mihin olet jäänyt. Voit tehdä muistiinpanoja etsimättä kynää ja tuhoamatta kirjan ulkonäköä. Fontin mukautat isommaksi ja pienemmäksi toiveidesi mukaan. (Olen kuullut, että monet voivat tämän ansiosta unohtaa lukulasitkin.)

8) E-kirja on tulevaisuus

Omassa sydämessäni paperikirja tulee varmasti aina jollain tavalla olemaan se "oikea" kirja, mutta uskon silti, että e-kirjassa on tulevaisuus. Kuvia, videoita, linkkejä, toiminnallisuutta... Tulevaisuuden kirjat tulevat luultavasti muistuttamaan ainakin osin pelejä tai verkkosivuja. Tämä tulee varmasti näkymään jollain tavalla myös tavassa kertoa tarinoita, mutta ehkäpä se on ennemmin mahdollisuus kuin uhka.

Innostuitko kokeilemaan?

Muistathan, että e-kirjoja voi myös lainata kirjastoista ja monista muista lainauspalveluista, joten kokeilun ei tarvitse maksa mitään!

P.S. Myös äänikirjoissa ja paperikirjoissa on omat hyvät puolensa. Vaikka jotkut tahot yrittävät väittää muuta, usko pois, sekakäyttökin on täysin sallittua. 

Millaista on kirjallisuus tulevaisuudessa?

Millaista on tulevaisuuden kirjallisuus? Tarvitaanko ihmistä vai tuottavatko tekoälyt tekstit? Muuttavatko äänikirjat tapaa tuottaa ja kuluttaa kirjallisuutta? Näkyykö MeToo tulevaisuuden kirjoissa? Mm. näistä aiheista keskusteltiin kirjamessuilla lauantaina ja sunnuntaina.

Kuva: Messukeskus

Tulevaisuuden kirjallisuus

Henri Hyppönen, Pontus Purokuru, Olavi Koistinen ja Suvi Auvinen keskustelivat lauantaina erityisesti tekoälyn ja koneiden vaikutuksesta tulevaisuuden kirjallisuuteen. 

Jo nyt tekoäly pystyy tekemään esimerkiksi mainoksia tai self help -oppaan tekstiä, jonka ihmiset uskovat aidoksi. Koistisen uudessa romaanissakin on tekoälyn tuottamia kohtia. Tekoäly pystyy myös tuottamaan tekstiä niin valtavia määriä, ettei ihminen pysty kilpailemaan sen kanssa. Syrjäyttääkö tekoäly siis ihmisen? Kukaan keskustelijoista ei  tähän usko. Merkityksen ja olennaisen erottaminen on edelleen ihmisen tehtävä. Jonkinlainen yhteistyö ihmisen ja koneen välillä on kuitenkin todennäköinen. 

Kukaan ei myöskään usko, että kirjallisuus olisi katoamassa, vaikka se ehkä muuttaakin muotoaan. Ihmisillä on tarve kollektiivisesti käsitellä kokemuksia ja uusia ilmiöitä, ja siksi uusia tekstejä tarvitaan edelleen. Pitkien tekstien arvostus on Koistisen mukaan tällä hetkellä myös nousussa.  

Purokuru nosti esille taiteilijapalkan ja perustulon, joiden avulla kirjallisuuden kentälle saataisiin ääniä, jotka eivät muuten pysty kirjallisuutta tuottamaan. Diversiteetti puolestaan lisää kirjallisuuden kiinnostavuutta.

Tulevaisuus äänessä

Äänikirjojen suosio on noussut vauhdilla tekniikan kehittymisen myötä, mutta miten äänikirjat muuttavat kirjailijan työtä ja kirjallisuuden kuluttamista? Aiheesta keskustelivat lauantaina JP Koskinen, Perttu Pölönen, Timo Julkunen ja Mirka Vesala.

Äänikirjoissa nähdään paljon mahdollisuuksia. Ne pidentävät kirjan elinkaarta, lisäävät mahdollisuuksia löytää lukijoita ja toimivat kiireisessä, hektisessä maailmassa, koska eivät vaadi pysähtymistä tekstin äärelle. Äänikirjaa voi kuunnella tehokkaasti vaikka kotitöitä tehdessään.

Kaikki kirjat eivät kuitenkaan toimi parhaiten äänikirjoina. Koukuttava alku, sujuvuus ja nopea eteneminen houkuttelevat kuuntelijoita, ja siksi erityisesti viihdekirjallisuutta kuunnellaan. Jotkut ovat huolestuneet ilmiöstä ja pelkäävät sen tyhmistävän kirjallisuutta. Vesala pitää tätä kuitenkin turhana kahtia-asetteluna. Ei myöskään ole täysin ennustettavissa, mitkä kirjat toimivat äänikirjoina. Jotkut tietokirjat ovat menestyneet yllättävän hyvin.

Tulevaisuudessa äänikirjoihin on mahdollista lisätä kuunnelmalle tyypillisiä ääniä tai jopa muidenkin aistien kokemuksia. Lukijaääneksi voisi valita vaikkapa tekoäly-Tauno Palon. Vesalan mukaan iso osa lukijoista kaipaa kuitenkin edelleen perinteistä formaattia. Pölönen taas nosti esiin oman mielikuvituksen voiman. Jos kuuntelijalle annetaan vain lukijan ääni, hän joutuu täyttämään enemmän aukkoja mielikuvituksellaan. Tällöin kokemuksesta tulee henkilökohtaisempi ja syvempi. 

MeToo ja BLM, miten muutokset näkyvät kirjallisuudessa?

Harmillisesti Koko Hubara oli estynyt, joten keskustelu keskittyi MeToo-liikkeseen. Ronja Salmen haastateltavana sunnuntaina oli Anu Silfverberg. 

Ilmeisesti MeToo -keskustelua ei kirja-alalla Suomessa ole vielä edes oikein kunnolla käyty. Silfverberg kertoo itsekin pelänneensä keskustelun loukkaavan taiteen puhtautta ja pyhyyttä. Hän on kuitenkin lukemiensa tutkimusten myötä vakuuttunut siitä, ettei ole yhdentekevää, kuka taidetta tekee. Esimerkiksi mieskirjailijoiden teoksissa ei ole yhtä paljon naishahmoja kuin naiskirjailijoiden teoksissa. On siis todellakin merkitystä sillä, kuka taidetta pääsee tekemään.

Ei ole myöskään yhdentekevää, ketä taide esittää. Monesti samastumiskokemusta kaipaavat leimataan itsekkäiksi, mutta usein kokemusta kaipaavat ovat taiteessa näkymättömiä, ja kaipuun kritisoijat taas edustavat normiksi tullutta representaatiota. 

Silfverbergin mukaan taide kestää kyllä kriittistäkin tarkastelua, eikä keneltäkään olla mitään kieltämässä eikä sensuroimassa.