Kirjoittamisoppaat keskittyvät usein ensimmäisen version tekemiseen. Mutta mitä tarkoittaa tekstin editointi? Miten se tapahtuu ja millaisia vinkkejä ammattikirjailijoilla on antaa?
Kirsi Pehkonen on koonnut kirjailijahaastatteluista kirjan Käsikirjoituksesta kirjaksi - miten kirjailijat muokkaavat tekstejään. Kirjalle on todellakin tilausta, sillä tekstin editointi on mystinen prosessi, josta harva kirjoitusopas puhuu (muuten kuin oikoluvun näkökulmasta). Tartuin siis kirjaan innoissani ja kokosin siitä kymmenen hyvää vinkkiä kirjoittamista ja editointia varten.
1 Suunnittele...
Menetelmät vaihtelevat, mutta moni kirjailija kertoo suunnittelevansa tekstejä ennen kirjoittamista.
Jos teksti on hyvin suunniteltu ja haudottu, sen voi kirjoittaa nopeasti eikä se vaadi niin paljon editointia. Antti Heikkinen kertoo kirjoittaneensa Heikki Turusesta kertovan kirjan vain viikossa. Asta Ikonen kirjoittaa kirjoistaan vain yhden version, koska ei viitsi kirjoittaa suttua.
2 ...mutta älä aseta liian tiukkoja raameja.
Esimerkiksi Jukka Itkonen sanoo, että jos mielikuvitusta kahlitsee liikaa, siitä kärsii sekä kirjoittaja että lukija.
Myös Sirpa Kähkönen haluaa lähteä tekstiin seikkailulle, eikä haluaisi kirjoittaa sellaista, josta itse tietää liikaa etukäteen.
3 Kirjoita välillä käsin.
Jukka Itkonen kirjoittaa käsin, koska silloin kirjoittamisessa on hengittämisen rytmi.
4 Jätä lause tai luku kesken.
Aloitettua on monen kirjailijan mielestä helpompi jatkaa kuin lähteä täysin alusta.
5 Lue ääneen.
Esimerkiksi Tapani Bagge ja Tapani Kokko ovat huomanneet, että virheet löytyvät, kun tekstiä lukee ääneen.
6 Täydellistä ei tarvitse olla.
Ensimmäinen versio ei ole paras. Niina Hakalahti sanoo hyvin, että huono teksti on tie parempaan tekstiin.
Editointikin täytyy joskus lopettaa. Anneli Kanto pyrkii työssään riittävän hyvään. Hänestä tekstiä ei ole järkeä hioa loputtomiin, sillä pieniin parannuksiin ei kannata käyttää paljon työpanosta.
7 Tulosta teksti välillä.
Moni kirjailija tutkii kirjaa välillä myös paperiversioista. Siinä teksti näyttää erilaiselta kuin näytöllä.
8 Pidä taukoja.
Monen kirjailijan mielestä tekstin lepuuttaminen välillä kannattaa. Mikko Rimminen hidastaa tekemistään, että ehtisi löytää kaiken tarvittavan. Toisaalta esimerkiksi Sirpa Kähkönen kertoo kärsivänsä keskeytyksistä ja haluaa ennemmin työskennellä intensiivisesti sen jälkeen, kun on tekstin aloittanut.
9 Keskity kerrontaan.
Tärkeintä ei ole mitä kerrotaan, vaan miten kerrotaan, väittää Mikko Rimminen. Hänestä sisältöä on maailmassa jo liikaakin, kieli itsessään on kiinnostava.
10 Kuuntele ammattilaista.
Kirjailijat pitävät kustannustoimittajan palautetta tärkeänä, vaikka myöntävätkin, etteivät heti osaa olla kaikesta samaa mieltä.
Viimeistään tätä kirjaa lukiessa minulle selvisi, että kirjailijat työskentelevät hyvin eri tavoilla. Osa suunnittelee hyvin tarkasti ennen kirjoittamisen aloittamista, mutta moni lähtee tapaani tutkimusmatkalle tekstin maailmaan, ja vasta editointivaiheessa kokoaa tekstin kasaan.
Kirjailijoiden työtavat editoidessa vaihtelevat myös suuresti. Osa näyttää lähipiirille, osa ei missään nimessä näyttäisi lähipiirille, vaan haluaa vain ammattilaisen palautetta. Osa pyytää palautetta alkuvaiheessa, osa loppuvaiheessa. Osa kirjoittaa tekstin kokonaan uusiksi, osa muokkaa vanhaa. Jotkut pääsevät kirjoitusmoodiin heti kun aikaa on, osa taas joutuu ensin hieman lukemaan vanhaa tekstiä.
Kysymyksiini kirjan editoinnista aika harva osasi vastata kovin konkreettisesti. Prosessia kuvailtiin vaistonvaraiseksi, oman tarinan tutkimiseksi ja opetteluksi. Tämä taitaa valitettavasti tarkoittaa myös sitä, että tekstin editoinnin oppii vain tekstiä editoimalla. Oma tyyli löytyy vain harjoittelun ja erehdysten kautta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti